Luottamus ja yhteiskunta

Toimiva yhteiskunta vaatii ennen kaikkea luottamusta sen jäsenten välisissä suhteissa kuin myös sen jäsenten ja instituutioiden välillä. Instituutioita yhteiskunnassa ovat mm. poliittinen järjestelmä ja oikeuslaitos. Se, miten paljon ihmiset luottavat toisiinsa, korreloi verrattain hyvin sen kanssa, miten onnellisiksi ihmiset itsensä kokevat.

Vuoden 2016 Eurobarometrin mukaan suomalaisilla on kova luotto yhteiskunnan järjestystä pitäviin instituutioihin eli poliisiin ja puolustusvoimiin. Armeijaan luotti 91 % ja poliisiin 94 % vastanneista. Molemmat lukemat ovat EU-maiden keskiarvoa selkeästi korkeampia; luotto molempiin on korkein verrattuna muihin maihin. Toiselle sijalle luottamuksessa armeijaa kohtaan tuli Iso-Britannia (88 %) ja poliisia kohtaan Tanska (91 %).

Perinteisesti suomalaisista instituutioista parasta luottamusta nauttivat yllä mainitut poliisi ja puolustusvoimat sekä tasavallan presidentti, koulujärjestelmä ja oikeuslaitos. Viimeisimmässä Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyssä (2018) eniten nousivat tasavallan presidentti, EU ja pienyritykset. Myös kansalaisjärjestöihin ja kirkkoon luotetaan aiempaa enemmän.

Edellä mainitussa kyselyssä huonoimmin sijoittuivat suuryritykset, maan nykyinen hallitus ja puolueet. Eteenkin puolueet ovat pitäneet perinteisesti perää luottamusmittauksissa, mutta esim. nykyinen hallitus (silloinen Sipilän hallitus) teki jyrkän pudotuksen viimeisimpään mittaukseen nähden ollessaan hallitusvastuunsa loppusuoralla.

Voiko viranomaisiin luottaa liikaa?

Äkkiseltään katsottuna esim. poliisin ja puolustusvoimien saamat arvosanat näyttävät erinomaisilta: käytännössä kaikki luottavat poliisiin, mikä tekee poliisin työstä erittäin helppoa, sillä luottamusta ei tarvitse rakentaa aina uudestaan ja uudestaan uusia ihmisiä kohdatessa. Mikä tekee korkeasta luottamuksesta ongelmallista, on sen väärinkäyttö. Kun poliisin tai puolustusvoimien sisältä alkaa tihkua tietoa esim. virka-aseman väärinkäytöstä tai muuten epäpätevästä käyttäytymisestä, pienikin uutinen saa valtavaa näkyvyyttä. Tämä johtuu siitä, että pienetkin rikkeet voivat kääntää joidenkin ihmisten koko maailmankuvan päälaelleen, ja kertaalleen menetettyä luottamusta on vaikea saada takaisin.

Näin ollen rikollisten on helppo tekeytyä esim. poliisiksi ja käyttää hyväksi ihmisten luottamusta. Nämä valepoliisit ovat onnistuneet saamaan käsiinsä jopa ihmisten pankkitietoja pelkällä puhelinsoitolla. Tästä syystä poliisi muistuttaa aina säännöllisesti kampanjoissaan, ettei oikea poliisi koskaan kysele ihmisten pankkitunnuksia tai muitakaan tietoja puhelimitse, ja poliisin on kyettävä varmistamaan aitoutensa esim. kertomalla poliisilaitos, jossa hän työskentelee.