Suomalaisen yhteiskunnan arvot

Sanalla ”arvo” tarkoitetaan jotain hyvänä ja tärkeänä pidettävää asiaa. Arvojen suojelemiseksi yhteisöllä on usein liuta normeja eli sääntöjä, ja niiden rikkomisesta voi seurata sanktio. Se, mikä on arvo millekin yhteisölle, riippuu yhteisöstä itsestään, ajasta ja yhteisöön kohdistuvista muutospaineista. Arvot ovat harvemmin universaaleja, joten niitä tutkitaan enemmän tai vähemmän säännöllisesti.

Arvoja on perinteisesti kahdenlaisia: itseisarvoja ja välineellisiä arvoja. Itseisarvolla tarkoitetaan jotain sellaista arvoa, jota itsessään pidetään tärkeänä. Usein ne ovat abstrakteja asioita, kuten rauha tai viihtyisyys. Välineellisillä arvoilla sen sijaan pyritään turvaamaan muita arvoja, useimmiten itseisarvoja, ja ne ovat hieman konkreettisempia: perinteet ja siisteys. Toisinaan arvot voivat olla molempia riippuen siitä, keneltä kysyy ja miten ne perustellaan.

Suomalaiset arvot

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama julkaisi vuonna 2015 kirjan suomalaisista arvoista ja kertoo siinä, miten suomalaiset arvot poikkeavat muiden maiden arvoista: yksi, mikä nousee esille on yhdenmukaisuus eli ajatus siitä, että oman yhteisön säännöt ovat samat kaikille. Suomalaiset myös luottavat toisiinsa ja pitävät siis rehellisyyttä erittäin suuressa arvossa.

Vuonna 2017 julkaistun mielipidekyselyn mukaan viisi suomalaisille tärkeää arvoa ovat turvallisuus, hyväntahtoisuus, itseohjautuvuus, universalismi ja yhdenmukaisuus. Arvoissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia Helkaman 2015 julkaiseman kirjan jälkeen: vuonna 2017 turvallisuus on kiilannut ensimmäiselle sijalle universalismin ohi, joka tippui neljännelle sijalle. Yhdenmukaisuus säilytti viidennen sijansa. Muutoksia selitetään 2010-luvun muuttuneella tuvallisuustilanteella.

Yksi arvo, ainakin välineellinen sellainen, suomalaisille näyttäisi olevan YLE, joka saa erilaisissa mittauksissa erittäin hyviä arvosanoja suomalaisilta.

Vuonna 2018 käynnistettiin tutkimus, jossa suomalaiset pääsevät vastaamaan kyselyyn omista arvoistaan, jotka koskevat mm. maan sosiaalisia oloja. Tutkimukseen osallistuu myös 30 muuta Euroopan maata ja Suomen osalta tutkimusta tekevät Tilastokeskus ja Turun yliopisto. Tulosten julkaisua odotellaan vuoden 2019 lopussa.

Nykymaailmassa on sinänsä tärkeää kartoittaa ihmisten arvoja säännöllisesti, koska paljon puhuttu kuplautuminen voi antaa yksittäiselle kansalaiselle vääristyneen kuvan siitä, mitkä ovat koko yhteisön arvot, jos keskusteluyhteyttä eri ryhmien välillä ei ole. Mitä vähemmän tiedämme toisistamme, sitä enemmän luotamme erilaisiin huhupuheisiin ja stereotypioihin. Ja oli tilanne mikä hyvänsä, arvot ohjaavat meidän kaikkien toimintaa ja ajatuksiamme.