Yhteiskuntaoppi kouluaineena

Yhteiskuntaoppi on uusi aine, joka alkaa 9. vuosiluokalla peruskoulussa ja joka korvaa historian peruskoulun viimeisellä luokalla. Tällöin opiskellaan uutena asiana monia keskeisiä yhteiskunnan rakenteita ja periaatteita, kuten vaalit, verotus ja yritysten toiminta. Yhteiskuntaoppia on peruskoulussa kolme tuntia viikossa ja lukiossa pakollisia kursseja on kolme (yhteiskunta yleisesti, taloustieto sekä Suomi ja EU).

Tunneilla käsitellään käytännönläheisiä aiheita, mutta verrattain teoreettisesta tulokulmasta. Elämäntilanteista riippuen oppilaiden ennakkotiedoissa voi olla paljon vaihtelua. Jos on tehnyt töitä 15-vuotiaasta alkaen, on esim. verokortin kanssa pelaaminen tutumpaa ja pelkästään kortin näkeminen ei jännitä paljoakaan. Yrittäjien lapsilla saattaa olla paljonkin tietoa yrittäjän arjesta, kun taas palkansaajien lapset eivät välttämättä tunne tätä maailmaa ollenkaan.

Eroista huolimatta oppilaille pitää opettaa samoja asioita yhteiskunnasta, kuten esim. miten käydään äänestämässä ja miten äänet muuttuvat paikoiksi eduskunnassa. Näissä asioissa sovelletaan kaikkea muuta toisissa aineissa opittua ja pyritään tekemään opetuksesta mahdollisimman soveltavaa.

Matematiikkaa sovelletaan usein niillä yhteiskuntaopin tunneilla, joilla käsitellään talousasioita. Mikä on verokiila? Kuinka paljon ihmiset saavat perintöä? Miten verotus toimii? Nuorisolle pyritään opettamaan yhä enemmän myös hyvää talouden hallintaa ja kriittisen kuluttamisen alkeet.

Yhteiskuntaopin tunneilla voidaan myös väitellä ja keskustella ajankohtaisista aiheista. Näin saadaan oppilaat seuraamaan maailman tapahtumia ja opetellaan mm. argumentointia.

Mitä mieltä ovat oppilaat?

Tuntijakoa tehdessä oppilaat eivät ole päätöksenteossa edustettuina, sillä päätökset tehdään valtion virastoissa. Sen sijaan yhteiskuntaopin tarpeellisuudesta ja tuntien sisällöstä käydään lähes koko ajan keskustelua esim. erilaisten mielipidekirjoitusten kautta.

Nuoriso kannattaa myös tavallista herkemmin äänestysikärajan laskemista 16 vuoden ikään. Avoimeksi tässä jää se, saavatko 16-vuotiaat myös asettua ehdolle tai antaa allekirjoituksensa valitsijamiesyhdistykselle. Saisivatko 16-vuotiaat allekirjoittaa tai laittaa alulle kansalaisaloitteita? Toisaalta näiden kysymysten miettiminen jää toissijaiseksi, koska nuorilla on selkeä into vaikuttaa asioihin.

Kiinnostus näkyy myös lukioissa yhteiskuntaopin kohonneena suosiona. Sitä kirjoittavien määrä on ollut tasaisen nousujohteinen jo kymmenisen vuotta. Sukupuolten välisissä eroissa huomataan, että yhteiskuntaoppi ja historia kiinnostavat poikia enemmän kuin tyttöjä. Vaikka tytöt pärjäävät näissä aineissa ihan hyvin, heillä ei ole samanlaista kiinnostusta kuin pojilla.